Spring til indhold

Nuuk

Wikipedia-meersoq
Nuuk


Nuuk
Nuuk (Grønland )
Nuuk
Nuuk
Nuna {{Kalaallit Nunaat}}
Kommune Kommuneqarfik Sermersooq
Tunngavilernera 1728 (Godthåb)
Kisitsit {{{kisitsit}}}
Inuttussuseq 19.000 (2021)
Inuit eqimassusiat {{{inuit eqimassusiat}}}
Post nr. 3900
Nittartagaq


Nuuk Kalaallit Nunaanni Illoqarfiit pingaarnersaat. Tamanna soorunami isumaqarpoq kommuni pillugu amerlasuunik paasissutissaqarmat innuttaasunut, suliffeqarfinnut allanut, tusagassiutinut nunarsuarmioqatitsinnullu allanut pingaaruteqarsinnaasunik.

1. jan. 2009 aallarnerfigalugu Nuup kommunea atorunnaarluni Kommuneqarfik Sermersooq-mut atalerpoq.

Nuummi maanilu inuiaat tamarmik sisamararterutaat najugaqarput. Illoqarfinnut allanut sanilliullugit inuuneq maani ulapaarfiunerusinnaasarpoq biileqarluarlunilu, bussit Nuussuarmut Qinngutsinnullu ingerlaartut, pisiniarfiit cafellu taavalu alliartupiloornerani illuliorfiit nutaat. Kisianni illoqarfik immikkut ittumik ilisarnaateqarpoq: Pisuttuarit illoqarfitoqqami illutoqqallu 1700-nisat qimerloorlugit najorlugit. Imaluunniit aneernerit nangiguk Qaqortumut (Myggedalen-imut) qisunnik sanaanik illorpassualik, qalipaatigeqisunik, sivinganinnguamittut kangerluup tungaanut. Puigussanngilat Katuamut alakkaassagavit, Kalaallit katersuuttarfiat, isiginnaagassianik, nipilersornernit, takutitsinernit misigisaqarsinnaagavit aammalu cafemi Café Latte-torlutit mamarsaatitut.

Nuuk

Inissisimanera nunarsuarmi kangerluit annersaata ilaata nuuanittumi, pinngitsuunngivilluni umiatsiamik angalanissaq, neqeroorutigineqartaqisumi, misigisassaavoq. Aasap aallartilaarneraniik, ukialernerup nalaanut arferit eqqaani takussaajuarput, ilaannilu nunamut qanilliivittarlutik. Periarfissaqarluarpoq (pukkelhvaler)nik takussalluni, talerorsuarminnik qaffatsitsisartut itinersuarmut apparsariannginnermi. Kisianni aamma (vågehvaler)rit eqqaani amerlapput, ataasiakkaat eqimattakkaallu. Arfermik safari-ssalluni kisiartaanngilaq periarfissatut- umiatsiarlutit nunaqarfinnukarsinnaavutit, Nuup kangerluata iluanut angalagaanni nunaqarfiusimasoq Qoornoq (Qoornormiut "Qoorngoq"mik taasarpaat)tikitassaavoq, kiisalu Kapisillit savaateqarfiullunilu tuttuuteqarfik. Aammalu Nuup akianiippoq Kangeq suli illulik takusarneqarsinnaasoq. Kujammullu ingerlagaanni nunaqarfikunnguaq Narsaq aamma suli aallaarsimaarfigineqartartoq atuartunik aasaaneranilu sunngiffimmi atorneqartarluni. Kujavartissagaannilu Qeqertarsuatsiaat aamma orninneqarsinnaavoq. Sermersuaq kangerluppassuit iluaniittumuttaaq ingerlaarsinnaavutit assut takoranneqisumut.

Ukiukkut aammalu upernalernerani periarfissat ammasarput. Nuussuaq qimalaaraanni mittarfiup tunuani Qinnguttalu tikinnginnerani kalaallit nunaata majuartaataata takinersaat Quassussuarmiittoq 1000 meterimik takissusilik aappalu 300 meterinik takissusilik nassaarineqarsinnnaapput. Qaqqap qaavaniik nuna qaquffaarissoq tungujortunik kangerlulik isikkivigissumik takuneqarsinnaapput- taavalu aatsaat tassa ammut sisorusukkaanni sisoraatinik imaluunniit snowboardtimik. Nuummiut snescootererlutik angalasarnerat naliginnaasuuvoq. Periarfissat pillugit illoqarfiup angalatitsiviata ilaannut paasiniaagit. Misigiguit sukkaannerusumik misigisassarsiorniarlutit soorunami aamma arpaatertarfeqarpoq (langrend).

Soorlu illoqarfissuarni allani, illoqarfik inuunerlu naliginnaasoq misigisaqarfiulluarnerusarpoq bussinut ilaagaanni. Nuummi taamaaliorit taavalu tulattarfik nutaaq ulapaarfioqisoq, illuliorfiillu ineriartupallapiloorneri, illoqarfiup qeqqa pisiniarfilik, neriniartarfilik allallu kulturisiorfiit- nunatta katersugaasiviat, eqqumiitsuliortut katersugaasiviat nunattalu atuakkanik atorniartarfia misigikkit. Aasakkut golfersinnaavutit immikkut ittumik golfertarfimmi nuussuup mittarfiullu akornanniittoq aammalu naluttarfik Malik, kusanangaaqisoq, ukioq naallugu ammasarpoq.

Takornariarfissat:

Nuummi universiteti, Ilisimatusarfik.

Nuuk
Wikimedia Commons assinik nipinilluunniit peqarpoq, uunga tunngasunik: