Spring til indhold

Akunnaaq

Wikipedia-meersoq

Akunnaaq nunaqarfiit pingasut Aasiannut atasut ilagaat, illoqarfimmiit 23 km-it missiliorlugit kangisinnerusumiittoq qeqertami Akunnaap Nunaanik atilimmi. Nunaqarfik 1850-mi asimioqarfittut tunngavilerneqarpoq, tunngavilerneqarnissani sioqqulluguli inoqarfiusimalluni.

Innuttaasut amerlassusaat 1980’kkunniit affaannanngorsimavoq, ukiunili kingul-lerni 15-ni innuttaasut 100-t missiliortut allanngujaatsumik inissisimasimapput.

Illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit illui ataasiakkaat siammasissut qaliaqanngitsut imaluunnit aappaa avillugu qaliallit. Pissutsit aallaavigalugit illut amerlasuut pisoqaangaatsiarput 1960 sioqqullugu sanaajusimasut.

Suliffiit pioreersut pingaartumik aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiutinut, ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu aalisakkerivimmi tunisassiornermut aamma assassorluni inuussutissarsiutinut attuumassuteqarput. Tamakkua saniatigut kiffartuussiveqarfinni, pisiniarfimmi, atuarfimmi kommunillu nunaqarfimmi ingerlatsiviini assigiinngitsuni, allaffinnilu suliffissaqarpoq.

Akunnaaq pitsaasumik umiarsualiveqarpoq, talittarfittaqarlunilu, umiatsiaanut amusisarfittaqarlunilu umiatsiaaqqanut puttasulimmik.

Nunaqarfik meeqqanut atuarfeqarpoq (Aadap Atuarfia) 15-nit missiliorlugit atuartulik.[1]

Paasissutsissat kingoqqiviat

[aaqqissoruk | rediger kildetekst]
  1. https://web.archive.org/web/20180616154258/http://qaasuitsup-kp.cowi.webhouse.dk/gl/illoqarfiit_nunaqarfiillu_pilersaarutaat/akunnaaq/