SAS Scandinavian Airlines System

Wikipedia-meersoq
Scandinavian Airlines logo.svg
Scandinavian Airlines System (SAS)
IATA
SK
BU
ICAO
SAS
CNO
Callsign
SCANDINAVIAN
SCANOR
Pilersinneqarnera 1946
Mittarfiit pingaarnerit Kastrup Lufthavn
Stockholm-Arlanda Lufthavn
Oslo Lufthavn, Gardermoen
Bonusprogram EuroBonus
Lounge Scandinavian Lounge & Business Lounge
Piginnittooqatit Star Alliance
Timmisartut amerlassusaat Tamakkiisumik: 148
Europa SAS International: 11

Sverige SAS Sverige: 37
Danmark SAS Danmark: 40

Norge SAS Norge: 58
+ Inniminnikkat: 24
Sumunnarfiit 112
Moderselskab SAS AB
Allaffeqarfik Stockholm, Sverige
*SAS Group, SAS AB
*Scandinavian Airlines Sverige
København, Danmark
*Scandinavian Airlines Danmark
*Scandinavian Airlines Interkontinental
Bærum, Norge
*Scandinavian Airlines Norge
Inuttat malunnaatillit Mats Jansson (CEO af SAS Group
Gunilla Berg (CFO af SAS Group
Susanne Larsen (CEO SAS Denmark)
Ola H. Strand (CEO SAS Norway)
Anders Ehrling (CEO SAS Sweden)
Nittartagaq: http://www.sas.dk


SAS Kalaallit Nunaat aqqutigisarsimavaa marts 2003 tungaanut, aqqut ammaqqinneqarpoq upernassakkut 2007 januar 2009 tungaanut. Boeing 767-383ER Mittarfik Kangerllussuaq 2001'imi
Tungujortut: SAS'ip Ingerlaffii, Aappaluttoq: SAS'ip piginneqataaffianit ingerlaffiit

Scandinavian Airlines System, (naalisillugu: SAS) scandinaviami timmisartortitseqatigiiffiuvoq, naalagaaffinni; Danmarkimit (14,3 %), Norgemit (14,3 %) og Sverigemillu (21,4 %), piginneqataasunillu namminersortunik; inuinnarnik (50 %) pigineqarpoq. Naalagaaffinni piginnissutit agguarneqarsimapput 2:2:3'sut nunani piginneqataasunit.

SAS tunngavilerneqarsmavoq aggistip aallaqqaataani 1946'mi, naalagaaffiit naapertorlugit DDL, (Danmark), ABA (kingusinnerusukkullu SILA, Sverige) aammalu DNL (Norge) annertuumik suleqatigiilernermi iluaqutissarsigamik - pingaartumik Amerika Avannarlermut timmisartuussisarnerni. Timmisartuussineq siulleq ingerlatsiviup qalipaatai nutaat atorlugit, Septembarip ulluisa 17'iani ukioq taanna ingerlanneqaqqaarpoq.

1954'imi SAS'ip qalasersuup avannarliup tungaanut aqqutit siulliit aallarnersimavai timmisartumik DC-6'imik ingerlaffingalugit; København-Kangerlussuaq-Winnipeg-Los Angeles 1957'imilu aqqut; København-Anchorage-Tokyo, angalaneq annikillisillugu Europamit Japanimut akunnernit 50'init akunnernut 32'inut. 1960'imit timmisartut sukkasuuliat atorlugit (DC-8'it), angalaneq annikillisinneqaqqippoq akunnerit 16'it missilioorlugit sivisussusilimmik.

SAS pingaarnermik qullersaqarfeqarpoq Stockholm'imi sillissutiginerullugillu mittarfiit; Stockholm-Arlanda, Oslo-Gardermoen, København-Kastrup, Københavnimi Kastrup timmisartortitseqatigiiffiup miittarfittut pangaarnerutillugu, imaluunnit orniffissatut pingaarnertut. Timmisartortitseqatigiiffiup timmisartuutai piffissap ingerlanerani aallarnerneqarneraniit timmisartut 130'upput firmanit ukunanit: Airbus, Boeing, McDonnell Douglas, de Havilland Canada (Bombardier'imit pigineqalersimasoq) aammalu Fokker.

1991'imi SAS'ip sullissanut iluanaarusiiffissaq aallarnersimavaa EuroBonus. Iluanaarusiiffimmi bonuspoint'it katersorneqarsinnaapput, kingusinnerusukkullu angalanernut akeqanngitsunut, neqeroorutinut, pilerisarutinulluunnit atorneqarsinnaasut. EuroBonus'imik iluanaarusiiffik tallimariarluni akissarsiassamik tunisissimavoq Freddie Award'imik eqimattaqatigiinnit suliffeqarfiup nammineq pigisamit agguaassisarfianit.

SAS ulloq manna eqimattaqatigiinnut Star Alliance'mut ilaasortaavoq. Star Alliance maajip ulluisa 14'ianni, 1997 aallarnerneqarsimasoq. Nunarsuarmilu suleqatigiinnerulerneq timmisartortitseqatigiiffiit akornanni annertuumik tapersersorpaa.

Ajornartorsiulernerit marluk kingorna timmisartumik Q400'mik, septembarimi 2007'imi Aalborg'imi, Vilnius'imi, Lithauen'imilu timmisartup assakaasuinik ajornartorsiornerni, SAS timmisartuutiminik Q400'inik timmisartuussinernik unitsitsigallarpoq, Oktobarillu ulluisa 28'ianni 2007 siulersuisut aalajangerput timmisartortitseqatigiiffimmi timmisartup Q400'ip atorneqaqqinnginnissaanut.

Innersuussinerit allat[aaqqissoruk | redigér wikikode]