Ittarnisarsiorneq

Qangarnisarsiorneq tassaavoq inuup aalaakkaaneranik misissuineq, pingaarnertut inuit pisattanik qimagaanik.

Inuup aalaakkanerata annertunertaa pivoq suli allattaaserup pinngortinneqannginnerani. Taamaattumik qangarnisarsiorneq misissueriaaseq pingaarnersaavoq inuiaqatigiinnik qangarsuarneersunik missuinermi. Qangarnisarsiorneq suliat assigiinngittut ilanngunneqarput, oqaluttuarisaanermi pisattat qimatat nassuiarneri, aammattaaaq allakkat assillu piuinnarnikut. Pinngortitamik ilisimatusaatit suli ineriartorput ilanngunneqartanerilu annertuneruleraluttuinnarpoq.

Itsarsuarnisarsiornermi piffissami takisuumi pisut sammineqartarput – soorlu Kalaallit Nunaannut nunaseqqaartut ilisimaneqartut Independence, Independence-kangerluani Kalaallit Nunaata avannaanersumik atsigaalluni, qangarnisarsiornermi nassaat takutippaat piffassaliussatsinni ukiut 2500 sioqqullngu nunasinerit siulliit sinnikui. Nunasisullu piniartuusimapput, ingammik umimmannik nerisaqartuullutik, Kalaallit Nunaatalu avannaaginnaa kisiat angusimanissaa ilimagineqarluni, ukiullu 500 qaangiummata nungussimallutik.

Allanittaaq aamma nunnisoqarpoq, soorlu Saqqaq, Independence kingorna takkuttoq, piffissaliussarpullu ukiut 2000 sioqqullugu takussimallutik, Independence-imullu assigulluni. Ukiut 1000 Saqqaq piusimavoq.

Ullutsinnilu Kalaallit Nunaanni najugallit siuaavi missiliullugu ukioq 900 takkupput, tassalu Thule, nassarlugit umiaq, qamutit qajarlu.

Pissusissamisooralutuinnarporlu qangarnisarsiortut 17 - aamma 1800-kkunnik soqutiginikkiartornerat. Qangaanerusunillu, soorlu Grækerit, Romamiut aammattaaq kangianeersunik qangarnisarsiorneq, sanaanillu sammisaqarneruneq piorsarsimassusermik tunngaveqarnerulluni.

Wikimedia Commons assinik nipinilluunniit peqarpoq, uunga tunngasunik: Ittarnisarsiorneq

Una allaaserisaq tannerusinnaagunaraluarpoq. Wikipedia ikiorsinnaavat ilagukku.