Uumaatsulerineq

Wikipedia-meersoq
BlackHole.jpg

Uumaatsulerineq (fysik, grækerineersoq physis: "pinngortitaq") tassaavoq pinngortitamik ilaannillu siammasissumik ilinniarneq. Fysikerit ilinniartarpaat sunik annertuserineq, qanoq silaannaqarneq aamma piffissap ingerlaarnera, atortukujunnik ataqatigiissaariniartarlutik. Aamma matematik-imut suliaqartarsinnaasarput. Nassaariikkanik (ilisamaleriikkanik) ilusilersuineq atorluarneqartarpoq. Ilisimatuussutsimik isummersuutit allat assigalugit, fysik-erit uppernarsaaniartarput atortut aallaavigalugit tunngaviginerullugillu.

Wiki letter w.svg Una allaaserisaq tannerusinnaagunaraluarpoq. Wikipedia ikiorsinnaavat ilagukku.


Imaq silaannartarlu[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Silaannarsuup naqqarmiuuvugut[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Silaannaap takussaanngitsup iluani - naqqanilu inuunerput ulluinnarsiutigalugulu sungiusimangaaratsigu, eqqarsaatigineq ajorparput, naak ilaatigut immaqa tupigutsassuteqartaraluarluta. Aamma eqqarsaatitsinnut ungasittaqaaq silaannap-imertut timerput tamakkerlugu sammivinnit tamanit naqitsivigigaa. Immaqalu arlaqartugut misilissimavarput immiartorfik imermik ulikkaartoq, pappiaqqamik matoriarlugu ammut saatillugu kuineq ajortoq. Tassuunakkut upernarsineqaannarpoq, aamma silaannaap immiartorfiup matua pappiaraq qummut naqikkaa.

Silaannaap naqitsinera qanoq atsigaa?[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Siullermik, uuttuut newton ilisarnaataa N. Nutsuinernut allanullu nukinnut kilo-mut taarsiullugu uuttuutaavoq. Oqimaalutaq 1 kg nukimmut uuttuummut nivinngarneqaruni takussaalissaaq nusutsineq 9,8 N-iusoq, 10 N-ip missaa.

Tupinnaqaaq: ..assersuutigalugu sakissatta silaannaap nukingata qanoq atsigisumik sunniiviginerai naatsosorutsigit.

Takorlooriartigu inuk natermi nalasoq atuakkamik 1000 kvadratcentimeterit missaani annertussusilimmik quppeqqasumillu sakissaminiititaqartoq. Anertussutsimi tassani silaannaap kvadratcentimeterit tamaasa nukimmik 10 N-imik, oqimaaluttap 1 kg-p oqimaaqataanik, ammut naqitsivigai. Nukiup naqitsisup assigivaa 1000 kvadratcentimeter x 1 kg = 1000 kg. Taamaalilluta paasivarput nukik sakissatsinni atuakkamut naqitsisoq biilitut naliginnaasutut oqimaatsigisoq.

Imaalerpoq: Nukik kvadratcentimeterimut 10 N ( 1 kg ) missaa. Naqitsineq tamanna aamma 1 atmosfærimik ( 1 atm. ) taaneqartarpoq. Nerriviup qaava, soorlu 1m X 1,5 m-iusoq, qaamini 15000 kvadratcentimeterimik anertussuseqassaaq. Silaannaallu tassunga tamakkiisumik naqitsinerata assigissavaa 15000 kg, 15 tons!

Silaannaaq naqitsinera taama angitigisorsuaq nerriviup qaavata napinani attassinnaammagu pissutaavoq aamma nerriviup ataaniit naqitsineq taamak atsigisoq qummut sunniimmat oqimaaqatigissitsisoqartillugu.

Itissutsini assigiinngitsuni naqitsineq[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Aqqartartoq 10 meterisut ititigisumiikkuni naqitsineq, silaannartap immap qaavanut naqitsineranit pisoq 1 atmosfæriusorlu, ilaannarlugu immap iluata naqitsinera naqitsisigissavaa.

Erngup naqitsinera aqqartartumut sunniisoq pissuteqarpoq aqqartartumut kvadratcentimeterit tamarmik 1000 cm-imik naqitsimmata. Erngup taassuma annertussusaa tassaavoq 1000 kubikcentimeter assigiinnarpaalu 1 literi. Imeq 10 m -isut ititigisup oqimaassutsiminik kvadratcentimeterit tamaasa nukimmik 10 N-imik sunniiffigissavai, tassa naqitsineq 1 atmosfære pilersillugu. Taamaalilluta paasivarput aqqartartoq 10 m-isut itissutsimiittoq 2 atmosfæremik naqitsiffigineqartoq - silaannarmit 1 atm. imermillu 1 atm. Aqqartartoq 10 m-imik itinerusumut aqqaqqikkuni imeq nammagassaa 10 m-inik ilassaaq. Ima paasillugu, naqitsineq 1 atm.-imik ilaqqittoq. Itissutsimi 10 m-imi naqitsineq 2 atm.-uvoq 20 m-imi 3 atm. il.il.

Eqikkarlugit ilaqqillugillu: 1 atmosfære = 10 N kvadratcentimeterimut aammalu tassaavoq: 1013 millibar = 1000 hektopascal (hp)

Commons-logo.svg
Wikimedia Commons assinik nipinilluunniit peqarpoq, uunga tunngasunik: