Iganeq

Wikipedia-meersoq
Aaqqissorpaa Iganeq

Iganeq tassaavoq nerisassanik uunnaaneq, piareersaanerlu.

Igasoq toqqaasarpoq akulerussuisarlunilu akoorutissanik, sakkut periutsillu assigiinngitsut atorlugit. Suliarinerani, mamaa, sannaa, isikkua akoorutissallu akuutissartaasa sunniutaai allangorsinnaasarput. Nunarsuaq tamaat isigissangaanni igariaaseq akoorutissallu assigiinngittorpassuit atorneqarput. Avatangiisit immikkuullarittut, aningaasaqarneq piorsarsimassutsikkullu malitat apeqqutaallutik. Igasullu ilinniarsimanerat pikkorissusaalluttaaq assigiinngittaqaat.

Nerisassat uunnallugit, imaluunnit inneq atorlugu nerisassiorneq inuup immikkuullarissutigaa. Ilisimatuullu ilaasa ilimagaat igasarneq inuup ineriartorneranut pingaaruteqarsimasoq. Inuup ineriartorneranik ilisimatuut ilimagaat ukiut 250.000 matuma siornatigut innerup atornera ineriartortinneqaqqaalersimassasoq. Atugartuussuseriiaat akornanni, nunaateqarnerup, niuernerup angallannerullu ineriartornerata igasut akoorutissanik nutaanik pissarsinissaai periarfissarsitippaai. Nassaassarsiat atortorissaarutillu nutaat, soorlu marriorneq, imermik uninngasuuteqarneq qalaassinerlu ingariaatsinik atuineq annertusivaa. Igasut ilaat ullutsinniusut ilisimatusarnermi periutsit siuarsimasut atorlugit nerisassanik piareersaasarput.

Oqaluttuassartaa[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Uppernarsaatissaqartoqarpianngilaq qanga inganeq pilersinneqarsimanersoq. miluumasunik inungasunik ilisimatooq Richard Wrangham naliliivoq ukiut 1.8 million-iniik 2.3 million-it matuma siorna inganeq pilersinneqarsimasoq. Allat ilisimatuut ilimagaat allaat inganeq ukiut 40,000 imaluunnit 10,000 matuma siorna pilersinneqarsimasinnaanera. Inneq uppernarsaatitut atornissaa tulluutinngilaq, nuna Afrikkap kitaaniittoq inoqannginnersallu allat kallermik toqqitinneratigut ikuallannerit suli pisarmata, qularnarsisillugu qangarpiaq inneq atorlugu ingasalertoqarsimanersoq, taamaallalli uumasunik qaasuttunik ungalusimassutissatut kialaarnissamulli atorneqarneranut takutitsiinnarluni. Inuup ineriartorneranik ilisimatuut ikannerit inneq atorlugu inganerup aallartivissimanera ukiut 250,000 matuma siorna ilimagaat, qangarsuaq ikumatitat, nunami kissarsuutit, uumasut saarngi ikuallatat, ujaqqanillu sakkut Europa-mi kangiatalu qeqqani nassaarineqartarmata. Takussutissatut uppernarsaatissatuaavoq ukiut 2 million-it matuma siornatigut nunami ikuallanneq inuup saarnginik sinnikulik, kisiannili inuup ineriartorneranik ilisimatuut ikannerit ilimagaat iluatsitsinerinnarmik pisimasoq inummillu ikuallataanani.

Kisiannili, ujaqqat uunnallutik aseqqukut Texas qeqqaniittut (Naalagaaffeqatigiit) ujaraapput ikuallatat egitakut, imaluunnit ujaqqat nikuisitat innermik sequmitat 3,500 ukiunik pisoqaassusillit nassaassaapput. Taakkua nunami kissarsuutitut ingasimanernut uppernarsaatitut atorsimasinnaapput, takussutissaqaramik uanittunik naasunillu assigisaannik sinneqalaarneritigut. Tuluit nunaannittaaq ujaraannarnik, bronze-mik saviminermillu sakkoqarallarnerup nalaaneersunik assigusunik aamma peqarpoq, taaneqartartunik 'ilivit/eqqaassutissat ikuallatat'

Inganermi akoorutissat[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Inganermi akoorutissat uumasunik ikannerit tunngaveqarput. Naatitat, paarnat, issingiassat qaqqortarissallu naasunik pipput. Neqilli, manniit immummiillu sanaat uumasunik piullutik. Pupiit aamma qapuit iffiornermi oqummik pilersitsisartut tappiorannartut atorneqartarput. Ingasut aamma imeq aatsitassallu soorlu tarattut atortarpaat. Ingasut aamma viinnit atortarpaat, aalakoornartut paarnarsuarnik allanilluunniit naatitanik sanaanik.

Pinngortitameersut akoorutissattaat atorneqartarput sananeqaatiaraqatigiinnik akullit, soorlu timitassaq, nukissat orsullu imermik aatsitassanillu akullit. Inganermi akuutissat sunniutaai sananeqaatiaraqatigiinniittut allanngortitinneqartarput.

Timissat[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Uumasuninngaanneersut nerineqarsinnaasut uku nukiit, ilormiut, immuk, manniit aamma manniup qaqortortaai, timissanik akoqangaatsiarput. Aammattaaq naasuneersut tamagajammik, ingammik paarmaasat naatsiiassallu, timissamaateqarput, annikinnerungaatsiartumilli. Sananeqaatiaraqatigiinnik timissanik sanasussanik inuup timaata sanarfisinnaanngisaanik taakkuninnga pisinnaavungut. Timissat uunnakkaangamik atorfivitsik isikkutillu

qimattarpaat. Ikattutigut, taassuma sannaa aqinnerulertarpoq seqummarinnerulerlunilu - neqilu ingasarpoq. Ilaatigullu timissaq issortarpoq, soorlu manniup qaqortortaa issoraangami. Manniup qaqortortaa issoqqangaatsiaraluartoq tasisuaarnera tugusunnitsunik iffiornermi atorneqarluartartut ilaraat, kingulerartuutinilu tunngaviit ilaralugu ingammik aalaterujussuakkani.

Nukissat[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Nukissat sioraasaannaat, soorlu nerrivimmi sioraasat, sioraasaq marloqiusamik sananeqaatiaqqanik atasunik atasulik, ataasiinnarmillu sananeqaatiaqqanik atasulik, naatitaniillu sioraasat taavalu qerattarsaat panikaasiamiik qaqorteqqasumik, suaasanik naatsiiamillu pisarput. Nukissap uunnannera paasilertoruminaatsuuvoq.

Sioraasaq takisuumik sananeqaatiaqqanik ataqatigiissaakkanik atasulik takisooq, soorlu qerattarsaat, ingangaangami sioraasartaa minninngorluni sequtsilertarpoq, sioraasalli naammaannannerit erngataasanngornerusarlutik. Sioraasap sananeqaatiarataata ungalusiatut isikkuanit imeq tamarmi peerpat, taava kukkarnaanngoriartulernera aallartissooq, sioraasarlu kianneranit seqummatertarpoq aamarsuup sananeqaatiaraata pinngoriartornerani. Aallallu sioraasat seqummatertut kukkarnaamik sanasarput. Taannalu maillard qisuariaataanik taasaq nukissanik timissanillu uunnaanermi pilersitsisarpoq, mamamik sakkortulisaatitut.

Orsut[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Orsut assigiinngittut naasuninngaannik uumasuniillu pisinnaapput, soorlu punneq puisilluunnit orsuanik. Orsoq uunartorujunngorsinnaavoq. Imiup kiak qalaalerfissaa qaangersinnaavaa, taamattumik akoorutissanik uunnaanermi atorneqartarpoq, soorlu siatsipiloornermi siatsinniinnarmiluunniit.

Imeq[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Inganermi imeq imerpalasutulli allatut atorneqakkajuttorujuuvoq. Ingaaq imermut, ilaatigut mamalikkamut, qalaanniarlungu. Imerpalasut inganermi pisariaqangaarmata ingariaatsip atia qanoq imerup akoorutissallu akulerunnerat atsiunneqartarput soorlu: aalarlungu, uunarterujoorinermi, qalaassinermi, qalaatipallaanermilu. Imerpalasoq ammaannartumi uunnakkaanni sukkasuumik aalannguutipallattarpoq, mamaa akuilu kiserngoruttarlungit - qjuliornermi miseraliornermilu tassa atorluangaasartoq.

Akuutissat timiut pisariaqartitaat aatsitassallu[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Akuutissat timiup pisariaqartitaai atortussaapput uumassusiliup timaani pissusissamisoortumik akuutissat attaviinik aaqqissuunnerani piasariallit, timiullu nammineq sanarfisinnaannginnamigit issumik pisariaqarput. Akuutissat timiup pisariaqartitaai piffinnik soorlu paarnarsuarnik naatitanillu nutaanik pipput (Vitamin C), sorlaat kajortunik, tingunnillu (Vitamin A), issingiassanik, qaqortuliamik tingummillu ( B vitamins), aalisakkap tinguata orsuanik (Vitamin D), taavalu naatiat qorsooqqissunik (Vitamin K). Aatsitassa aammattaaq timiup pisariaqartippaai annikittumilli ukuusut, savimineq, saanissaq, saffiugassat ilaat (magnesium). Inuussutissaaqqat naatitaniittut atsitassat akuutissallu timiup pisariaqartitaai ilaat uunnannerminni sequminneqarsinnaapput. Ingammik (vitamin C) inganermi silaannalersornermigut sequmivissinnaavoq.

Ingariaatsit[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Sikalaarineq[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Sikalaarineq - Aamarsuarnik siatsineq - Siaasaaneq - Nivinngarlugu uunnaaneq - Qaapiarlugu siatsineq

Iffiorneq[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Iffiorneq - Imminngikkallarlungu iffiorneq - Aamarsurnik uunnaaneq

Qalaassineq[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Qalaassineq - Qalaassipiloorneq - Ingamik siaasaaneq - Uunnaannarlungu - Poorlungu aalaaneq - Uunartumik kuillungu - Qalaasserujoorneq - Naqitsinilinmmik qalaassineq - Qalaatingajaaneq - Aalaaneq - Aqilisaaneq - Igamut qalaassineq - Silaannaakkamik inganeq

Siatsineq[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Siatsineq - Kinillungu siatsineq - Tarattumi uunartumi siatsineq - siorammi uunartumi siatsineq - Siatsimmi siatsineq - Naqitsinilimmi siatsineq - Siatsipiloorneq - Aalatiutigalugit siatsineq

Pujoorineq[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Pujoorineq

Maleraasaaqqanik[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Maleraasaaqqanik

Nerisassat tungaatigut isumannaallisaaneq[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Nerisassanik piareersaanermi kiak atorneqarnerani tappiorannartut ulorianarsinnaasut toqunneqartarput. Sunniutaa kianneranit qanorlu inganerat apeqqutaavoq. 5 °C-mik 57 °C-mut kiassusillit "nerisassat ulorianartorsiorfiat", kissassutsit taakku akornanni tappiorannarut ikaliartupiloorsinnaangamik. Taamaattoqartillungu ,assersuutigalugu E.Coli, minutsit 20-kkaarlugit marloqiusanngorsinnaasarpoq. Nerisassaq isikkua allannguuteqarani ajoquteqaangittuusisinnaavoq, nerisunulli ulorianarsinnaalluni. Neqit, timmissat, manniit, immuillu allallu nerisassat piareersarnikut "nerisassat ulorianartorsiorfiat"-nnik ungalusimaneqassapput nerisinnaaneqarniassatillugit. Nillataartillugit qeritillugilluunnit tappiorannartut toqunneqarsinnaanngillat, ikaliartornerili arriillisinneqaannarsinnaavoq. Nerisassat uunartut nillarseniaraanni, uninngatiinnarneqassanngillat supoortumiluunnnit 90 minutsit sinnerlugit. Agguiviit tappiorannartunut qanittorujuupput, ulorianarsinnaallutillu sissuernermi malitassat malinneqanngippata. Agguiviit plastikkit qisummik sequmiannginnerupput, tappiornnartunillu ikaliartorfiunnginnerusutut isigineqarlutik. Eqqartorneqarsimavoq, misissuisullu ilaasa takutissimavaat agguiviit qisuit pittaanerusut. Erruiviit agguiviillu saligaattussiat innersuutigineqarput, ingammik neqinik, timmissanik imarmiunillu aapasunik suliaqarnermi. Imeq uunartoq, qaqorsaat, tappiorannartuiaallu imaluunnit errorsivimmut iluaqutaalluartarpoq napparsimasutissanik annikillisaanermi.

Commons-logo.svg
Wikimedia Commons assinik nipinilluunniit peqarpoq, uunga tunngasunik:
Fairytale bookmark silver light.png |