Amaroq

Wikipedia-meersoq
Spring til navigation Spring til søgning
Gray Wolf Range.png
Amaroq

Amaroq (Canis lupus)

Ineriartorneq.

Amaroq qasertoq (Canis lupus) naliginaanerpaavoq >Amaqqunik< taaneqaanartarnini. Amaroq Canidae-ilaqutarinni anginertarivaat. Canidae-ilaqutariit tassavoq naalisarlugu qimmertut isikkulik, sorlu amaroq, terianniaq itsaq uummasut soorlu Canis lepophagus, Honshu-amaroq il.il. Amaroq Nord-Amerikamiinerupput, kisianni toqoravataarnikuullutik pisutaanerullutik najugaqarfisaat inunnik aseroterineqarlutik, C.O2 il.il. Tassami inuk amarorlu naapiinaavinnerminnik aallartippoq amaqqunik inunnillu sorsunnersuaq, kisiannilu amaroq isigineqartuaannarluni umasutut kusanartoq nugusagassaanngitsullu. Ulloq manna ammaqqut toqoraneqaqusaangillat.

Amaqqumut qasertup siuaasaanut ilimagineqarnerpaaq tassaavoq uumasoq atilik >Canis lepophagus< taanna uumasoq mikisuaraq, amittunik tuilik Amerikkap avannaani najugaqarnikuuvoq, ilaallunilu Canidae-ilaqutariannut. Nassaartoqarnikuuvorli anginernik Canis lepophagusinik, angisuunik tuilinnik Texasip avannaani taavalu tassanngaaniik ilisimatuut isumaqalerput immaqa Texasip eqqaaninngaaniik nassarisinnaalugit sumingaanerneri ammaqquviit.

Ammaqquviit siulliit takkusuupput Blancan Amerika avataa S. Naanerani. Taavalu Irvingtonian aallartsinnerani, taannalu amaruvik ilagai >Canis priscolatrans< uumasoq mikisoq, amaroq aappaluttoq assgilaaraa.

Blancan Amerka avataa S. Tassaavoq piffissaq aalajangersimasoq ukiunik 2.942-nik sivisutigisoq, aamma irvingtonian taammannak ippoq.


Timitalimmik nassuujanneq. -Amaqqup amia.

Amaqqut ameqarput attuumasumik issulaartumillu, iluatsigut meqqui qituttut kissassimaarnissaanut iluaqutsilimmik, taavalu silataani mangernermik meqqoqarlutik pisutaanerutsillugu sialumut masatsipallaannginnissaq, taakkulu qitsiani, qungasiani, tuiani, uluaani aammalu siutaata eqqaani annertunerupput.

Ukiukkut ajornartorsiutseqarneq ajorput, tassalimi allaat -40 _ tungaanut nunaannarmi ammaanartumi uumasinaapput, niaqortik niuannuk tunorlernut innartsiinnarunikkit pamiortillu atorlugu kiinnartik asserlugu.

Amaqqut assigiinngitsorpassuarnik qalipaatseqartarput, soorlu qaqortoq, sungaartoq, qasertoq, kajortoq allaallulimi qennertoq. Arnaviaq angutivissallu qalipaataat assigiiginnaasapput, kisiannili arnavisssat aappalunnerulaartarlutik.

-Naamassuseq

Amaroq naamasinaavoq allaat 2-3 km-terimik ungasissusilimmik, tassuunalu nassaarluartarlutik nerisassaminik.


Oqaluttuat.

Oqaluttuanik ulikkaarpoq amaqqut pillugit, kisianni naalisapallasavara.

Itsaq indiaanarit aamma inuvit upperivaat amaqqut tarnillik kissartumik, aamma kuutseqartoq atilik ’’Anayo’’ aamma isumalik (amaroq arnaviaq naalagaq)

Naluvara qanoq kalaallit nalunngitsigineraat tamakku pillugit kisiannilili isumaqarpunga uumasut uku tupinnartuusut.


-Qujanaq Atuarakku.


Commons-logo.svg
Wikimedia Commons assinik nipinilluunniit peqarpoq, uunga tunngasunik:

Wiki letter w.svg Una allaaserisaq aallarniutaannaavoq. Wikipedia ikiorsinnaavat nangikkukku.