Taparneq

Wikipedia-meersoq
Meeqqat Svejsit atisatoqaannik atisalerlutik

Taparneq - Qitinneq

Kujataamiusoorlugu taparneq, avannaamiutut, kitaamiusut, qitinneq. Tunumiutut, avanersuarmiutut ilisimanngilara qanoq oqaatigisarneraat. Ullumikkut kulturerpullu eqqarsaatigalugu, kalattoorneq nunatta ilisarnaatigilluarpaa, kalaallisoortoqartillugulu soorlu takornarissanut takutitsisoqaraangama alutorineqartarpoq. Avataaneersuullu immaqa eqqarsartarput uagut kalaallit namminneq qiteriaaseq taanna pinngortillugulu ineriartortissimagipput. Taamaanngilarli. Nunarput nunasiaataanngortinneqarnermigut 1700-ikkunnili kingornatigullu, arfanniallu soorlu Holland-imiut, Tuluit il.il., nunarput tikittalermassuk, siuligullu kalaallit niueqatigisalermagit, qiteriaaseq kalattoorneq eqqunneqarsimavoq. Periarfissaqarsimanngilanga oqaluttuanik nassaassallunga, kisianni taamatuttaaq kalattoornermi nipilersorneq aamma eqqunneqarsimavoq. Kalaallimmi itsaq nutsungiaateqanngillat, pattangissaqanngillat, qilaatersorlutilli uaajeertarsimapput. Taakku qujanartumik ullumikkumut tammatsaaliunneqarsimapput. Kalattoorneq saniatigut 1950, 60-ikkunni qitigissat nutaat nunatsinnut aamma apuullutillu atugaalerput. Soorlu Rock & Roll-ertoqartillugu twist, quick-step allallu, europamiut nunarsuarmioqatillu ilaarneqarlutik qitinnerit ilikkariartorneqalerput. Qanoq nuanneq taamani. Nipilersoriaatsit aamma aalajangiingaatsiartarput qitinnermi qanoq periaaseqarnissaq. 1970-ikkunni Disco-dance aamma tusaamasaalerpoq, nunarpullumi soorlu nunarpassuit aamma allat, qiteriiaatsimik taassuminnga aamma sunnigaavoq, nunatsinnilu aamma atugaalerluni. Soorlulu allat siulii eqqarsaatigalugit, nuannarineqalerlunittaaq. Qitigissat assigiinngitsut eqqaasakka itinerusumik oqaluttuarisinnaangaluarpakka, suminngaanniillu pinngorfeqarnersut, qangalu. Kisianni una allaaserisaq naatsumik paasissutissiinerummat, naatsumik oqaluttuaraakka. Kingusinnerusukkut Pop-nipilersornermi qiteriaaseq 1980-ikkunni aamma takkuppoq, taamatuttaaq 80-ikkut qiteqqutilernerani Breakdance, electricboogie-lu nunatsinni meeqqat inuusuttullu akornanni soqutigineqaqisumik atugaalerput. Qitigissat taakku marluk Amerikami qernertormiut , ilaatigut piittoqarfiit akornanni pinngorsimapput atugaalerlutillu, taamatullu siaruakkiartulerlutik. Nunatsinni meeqqat inuusuttullu akornanni suli atugaavoq. Ukiut ingerlammata qiteriaatsit, atortorissaarutit (teknik) pitsanngoriartorneratigut, ineriartorput, 1990-ikkunnilu teknik-i aqqutigalugu techno-dance pinngorpoq, meeqqanillu inuusuttunillu annerusumik tusarnaarneqarluni qitinneqartar

Qitigissanilli amerlasuunik assigiingitsunik peqarpoq, nunatsinnilu suli annerusumik atugaanngitsut. Soorlu latinamerikamiut qiteriaasii, ballet-sernermi qitinneq, erinniarsuit (klassisk) eqqarsaatigalugit qiteriaatsit soorlu vals allallu. Country Western-imi, kangiani qiterlermiit qiteriaatsit, ila amerlaqaat. Nunatsinni suli aamma qitinneq eqqarsaatigalugu ilinniarfeqanngilaq. Innuttaasunut, periarfissat aamma qiviassagaanni, iluaqutaasinnaassangaluarpoq. Siunissamili immaqa pinngoralerumaarput. Kalattoornerli kissaatiginarpoq siunissami ataavartuartinneqarnissaa, tammatsaaliorneqarnissaalu. Qitinneq nuanneqaaq, peqqinnarpoq, pinngitsoorneqarsinnaananilu.

Wiki letter w.svg Una allaaserisaq tannerusinnaagunaraluarpoq. Wikipedia ikiorsinnaavat ilagukku.


Commons-logo.svg
Wikimedia Commons assinik nipinilluunniit peqarpoq, uunga tunngasunik: