Mittarfeqarfiit

Wikipedia-meersoq
Mittarfeqarfiit Mittarfik Nuummi qullersaqarfeqarpoq.

Mittarfeqarfiit Kalaallit Nunaanni mittarfinnik kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasunik ingerlatsivoq. Mittarfeqarfiit suliffeqarfiuvoq sinneqartooruteqarneq tunngavigalugu ingerlanneqartoq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ataanniittoq kiisalu Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfinnik marlunnik Kangerlussuarmi aamma Narsarsuarmi, nunap immikkoortuini aqqanilinni suluusalinnut mittarfinnik, qulimiguulinnut mittarfinnik kiisalu nunnittarfinnik 40-nik akisussaaffeqartoq. Taassuma saniatigut Mittarfeqarfiit Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfinni marlunni hotelinik marlunnik – Hotel Kangerlussuaq aamma Hotel Narsarsuaq – niuernikkut aningaasatigut iluanaaruteqarnissaq tunngavigalugu ingerlataqarpoq.

Kalaallit Nunaanni timmisartunik mittarfiit internationaliusut[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Air Iceland tassaavoq timmisartuutileqatigiiffik kisiartaalluni kalaallit mittarfiiniit mittarfiinullu timmisartuussinermik neqerooruteqartartoq kalaallinit pigineqanngitsoq.
Mittarfik Kommune Nunanut allanut attavik Timmisartuutileqatigiiffik
Mittarfik Ilulissat Qaasuitsup Reykjavík-domestic Air Iceland[1]
Mittarfik Kangerlussuaq Qeqqata København Air Greenland[2]
Mittarfik Kulusuk Sermersooq Reykjavík-domestic Air Iceland[1]
Mittarfik Narsarsuaq Kujalleq Reykjavík-domestic Air Iceland [1]
Mittarfik Nerlerit Inaat Sermersooq Reykjavík-domestic Air Iceland[1]
Mittarfik Nuuk Sermersooq Reykjavík-domestic, Reykjavík-Keflavík Air Greenland[2], Air Iceland[1]

Suliffeqarfiup ingerlanneqarnera[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Mittarfeqarfiit suliffeqarfiuvoq sinneqartooruteqarneq tunngavigalugu ingerlanneqartoq Peqqissutsimut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniittoq, naalakkersuisoqarfimmillu angusassanik isumaqatigiissuteqarsimasoq. Isumaqatigiissummi suliffeqarfiup angusassai 19-it immikkut illaarissut isumaqatigiissutigineqarsimapput. Mittarfeqarfiit ingerlanneqarnerat Kalaallit Nunaata Karsianit qulakkeerneqarsimavoq; suliffeqarfik ukiuni arlalinni siullermeerluni 2008-mi sinneqartooruteqarpoq. Sinneqartoorutit 10,6 mio. kruuniupput. Mittarfeqarfiit Nuummi qullersaqarfeqarpoq juunillu aallaqqaataani 2012-imi Mittarfeqarfiit Jens Lauridsenimit siuttuuffigineqalerpoq taannalu kingullermik Samson Agromi Viborgimiittumi pisortaanerusimavoq. Tamatuma siorna Jens Lauridsen nunani tamalaani Danfoss sullillugu Mexicomi, Slovakiami Italiamilu sulisimavoq. Jens Lauridsenip pisortaasimasoq Niels Kreutzmann tassanngaannarluni januaarimi 2012-imi toqukkut qimaguttoq kingoraarpaa. Suliffeqarfik ullumi Kalaallit Nunaat tamakkerlugu 450-inik sulisoqarpoq. Mittarfeqarfiit ”Nunami ilinniartitaanernut atuarfik” aqqutigalugu ilinniartoqartarpoq nammineerlunilu AFIS-ilerisunik, HIS-ilerisunik, timmisartornermik aqutsisunik angallannermilu assistentinik ilinniartitsisarluni. Taakkua saniatigut suliffeqarfik qatserinermut annaassiniarnermullu, sillimaniarnermut, imaani annaassiniarnermut kiisalu aqutsinermut ilinniartitsisarpoq.

Mittarfinnik ingerlatsinerup ilaasunik nassatanillu suliaqarnermik, sillimaniarnermik AFIS-imillu imaqartup saniatigut Mittarfeqarfiit mittarfiit ilaannut tunngatillugu suliassat allat akisussaaffigai, taakkununnga ilanngullugit nukimmik pilersuineq, sannaveqarneq pisiniarfeqarnerlu, taakkununnga ilanngullugit mittarfinni arlalinni akitsuuteqanngitsunik nioqquteqarneq. Mittarfeqarfiit Danmarkimi Trafikstyrelsimiit, Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu timmisartukkut angallannermik oqartussaasuusumit piginnaatinneqarpoq.

Mittarfeqarfiit oqaluttuassartaa[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Mittarfeqarfiit 1. januar 1988-imi pilersinneqarpoq Kalaallit Nunaannilu mittarfinnik kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasunik ataqatigiissaarisutut aaqqissuussisutullu inissisimalerluni. Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni mittarfiit assigiinngitsut Kongelig Grønlandske Handelimit, KGH (maanna KNI) aamma Grønlands Tekniske Organisationimit, GTO (maanna Nukissiorfiit) aqunneqarsimapput. Mittarfeqarfiit pilersinneqarnerannut ilutigitillugu ilisarnaat assiliartalik atorneqalerpoq, taannalu taamanikkut Niuernermut Angallannermullu Naalakkersuisuusimasumut, Josef Tuusi Motzfeldtimut pigitinneqarpoq.

1980-ikkunni GTO aamma KGH danskit oqartussaaffiannit Poul Schüterimit siuttuuffigineqartumit Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarpoq. 1. januar 1986-imi Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfiit pingaarnerit, Kalaallit Nunaanni timmisartuussinerup ingerlanneqarsinnaaneranik ajornarunnaarsitsisut tiguai.

1979-imi Namminersornerullutik Oqartussaanerup pilersinneqarnerani Kalaallit Nunaanni suluusalinnut qulimiguulinnullu mittarfiit pillugit allaffissorneq attuumassuteqarnerlu danskit ministeeriaqarfiinut, oqartussaasuinut suliffeqarfiutaannullu – Forsvarsministeriaqarfimmut, aatsitassarsiorfik Greenex A/S-imut, Grønlandsfly A/S-imut (maanna Air Greenland), GTO-mut aamma KGH-mut, US Air Forcemut kiisalu Statens Lufthavnsvæsenimut agguataarneqarsimapput. [5]. Ullumikkut Mittarfeqarfiit Kalaallit Nunaanni mittarfiit kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasut kisimiilluni ingerlatarai.

Mittarfeqarfiit[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Aaqqissuussaanikkut allanngortiterinikkut Mittarfeqarfiit mittarfiutai 13-it allaffissornikkut immikkoortortanut tallimanut agguarneqarput, taakkunanilu Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfiit immikkoortuupput marluk. Taakkua saniatigut mittarfiit akunnattunik angissusilinnut, mikisunut mittarfinnullu ujaraaqqanik qallerneqarsimasunut immikkoortiterneqarsimapput. Nunnittarfiit qulimiguulinnullu mittarfiit mittarfinnut qaninnernut allaffissornikkut attuumassuteqarput:

Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfiit[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Kangerlussuaq
Narsarsuaq

Mittarfiit akunnattumik angissusillit[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Sisimiut
Nuuk
Ilulissat

Mittarfiit mikisut[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Maniitsoq
Paamiut
Upernavik
Aasiaat

Mittarfiit ujaraaqqanik qallerneqarsimasut[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Qaarsut
Nerlerit Inaat
Qaanaaq
Kulusuk

Qulimiguulinnut mittarfiit[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Nanortalik
Qaqortoq
Narsaq
Qasigiannguit
Qeqertarsuaq
Alluitsup Paa

Nunnittarfiit[aaqqissoruk | redigér wikikode]

Uummannaq
Ittoqqortoormiit
Tasiilaq
Isortoq
Tiniteqilaaq
Kuummiut
Sermiligaaq
Eqalugaarsuit
Qassimiut
Aappilattoq
Narsaq Kujalleq
Tasiusaq
Ammassivik
Upernavik Kujalleq
Kangersuatsiaq
Aappilattoq
Innaarsuit
Tasiusaq
Nuussuaq
Kullorsuaq
Illorsuit
Nuugaatsiaq
Ikerasak
Saattut
Ukkusissat
Niaqornat
Kangaatsiaq
Ikerasaarsuk
Attu
Niaqornaarsuk
Iginniarfik
Kitsissuarsuit
Akunnaaq
Ikamiut
Saqqaq
Qeqertaq
Ilimanaq
Savissivik
Moriusaq
Siorapaluk

Aamma takuuk[aaqqissoruk | redigér wikikode]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Air Iceland Timetable
  2. 2,0 2,1 Air Greenland, Departures and Arrivals